lauantai 23. tammikuuta 2021

Aleksei Navalnyi on tosi mies

Venäjän sekurokratiajuntan johtaja Vladimir Putin antoi myrkyttää oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin. Tämä kuitenkin saatiin siirretyksi Saksaan, jossa hänen henkensä pelastettiin.

Koska Venäjän juntta pelkää ihmisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, Navalnyitä odotti kotimaassa pino uusia syytteitä. Siitä huolimatta mies päätti palata Venäjälle.

Aikamoinen sissi!

Helsingin sanomat -lehden uutimessa sanotaan:

Navalnyi on toiminut aktiivisesti politiikassa 2000-luvun alusta lähtien. Vajaat 15 vuotta sitten Navalnyi erotettiin nyky-Venäjän perinteikkäimmän liberaalipuolueen Jablokon riveistä, koska hänellä katsottiin olevan liian jyrkkiä kansallismielisiä arvoja.

Sittemmin Navalnyin etnistä venäläisyyttä ja tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa korostaneet ulostulot ovat jääneet taka-alalle. Niitä käytetään kuitenkin edelleen leimakirveenä, etenkin Kremliä lähellä olevien viestimien hyökätessä oppositiotoimijaa vastaan.
Aleksei Navalnyi on siis maahanmuuttokriitikko. Helsingin sanomat -lehti ei ole tunnettu ystävyydestään maahanmuuttokriittisyyttä kohtaan. Siitä huolimatta lehti näyttää arvostavan jostain kumman syystä Navalnyitä.

torstai 7. tammikuuta 2021

Yrittivätkö Yhdysvaltain kongressiin hyökänneet luovuttaa maan hallinnan takaisin emämaalle?

Kuulemma presidentti Donald Trumpin kannattajien tunkeutuminen keskiviikkona Yhdysvaltain kongressiin on tuomittu maan ulkopuolella hyökkäyksenä demokratiaa vastaan. Hyökkäys keskeytti kongressin istunnon, jossa olisi vahvistetty Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain 46. presidentiksi.

Hyökkäyksen taustana ovat presidentti Trumpin, Republikaaninen puolue, viljelemät väitteet, että presidentinvaalivoitto olisi vilpillisesti varastettu häneltä, vaikka väitteillä ei ilmeisesti ole minkäänlaista tosiasiallista pohjaa. Presidentti oli myös ilmeisen tuohtunut siitä, että Georgian osavaltion välivaaleissa kongressin ylähuoneen, senaatin, paikoista, oppositiossa ollut Demokraattinen puolue oli saanut napattua molemmat paikat. Nyt kummallakin pääpuolueella on senaatissa 50 paikkaa. Sen ansiosta Demokraattisella puolueella on käytännössä enemmistö, koska 20. päivänä tammikuuta virkaansa astuvan uusi presidentin Joe Bidenin, Demokraattinen puolue, varapresidentin Kamala Harrisin, toimiessaan senaatin puheenjohtajana, ääni ratkaisee äänten mennessä tasan senaatin äänestyksissä.

Pääkaupungin poliisilla eivät voimat olleet riittäneet suojelemaan kongressitaloa. Tällaisessa tilanteessa on luontevaa pyytää virka-apua Washington D.C:n kansalliskaartilta. Normaalisti Yhdysvaltain presidentti määrää kansalliskaartin käyttöönotosta, mutta tällä kertaa sen teki ilmeisesti varapresidentti Mike Pence.

Kongressitaloon oli edellisen kerran hyökätty yli 200 vuotta sitten, vuonna 1814 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltain välisen sodan aikaan. Hyökkäyksen tekivät tuolloin Yhdistyneen kuningaskunnan joukot. Onkin syytä kysyä, oliko eilisen hyökkäyksen tarkoitus luovuttaa Yhdysvaltain alueen hallinta takaisin emämaalle.